Kalaallit Nunaanni Danmarkimiillu naalagaaffeqatigiinnermi folkekirki avatangiisinik allanngortitsinermi, nunap uumassusillip paarinerani, commons-inik, aliasunnermik aammalu eqqissisimasumik ataatsimoorussilluni pilersitsinermi qanoq inissisimasinnaanera pillugu green paper
Green paper una siunnersuutigaa Danmarkimi folkekirki ukiuni aggersuni erseqqinnerusumik inissisimasinnaasoq avatangiisinik allanngortitsinermi, nunap uumassusillip paarinerani, commons-inik suliaqarnermi, najukkani eqqissinermik tunngavissanik pilersitsinermi aammalu aliasunneq pillugu ataatsimoortumik inissaqartitsinermi.
Allagaq tikkuarpaa folkekirki Danmarkimi suli inuiaqatigiinni annertuumik najuuttoq. Tamanna illunut ileqqunullu kisimi tunnganngilaq, aammali inuit, sumiiffiit, nunat, sulisut, kajumissutsimik sulisartut aammalu najukkani attaveqaasersuutit pillugit tunngalluni. Peqatigisaanillu erserpoq folkekirki amerlanertigut ullumikkut kiffartuussivittut imaluunniit kulturikkut kingornussivittut annikinnerusumut paasineqartartoq. Allagaq una siunnersuutigaa periarfissat annertunerusut aamma atuutilersinneqarsinnaasut.
Den Nye Fælled matumani taaneqarpoq pilotitut aammalu pilotfeltitut: suleqatigiiffik ammasoq, upperisarsiornermik ataasiinnarmik piginnittuunngitsoq, aammalu citizen science tunngavigalugu ingerlanneqarsinnaasoq. Tassani folkekirki aamma civil society peqatigiillutik misissorsinnaavaat qanoq ilillutik nuna, assigiinngisitaarneq, inuussutissanik pilersuineq, najukkani ataatsimoorneq, qimaasut pillugit apeqqutit, ataatsimoorluni aliasunneq aammalu commons-governance ataqatigiissinneqarsinnaanersut inuunermut iluaqutaasumik.
Allagaq aamma Penguin Dashboard-imik eqqarsaatinut aammalu Greenland-korrekshon-imut attuumassuteqarpoq, kiisalu Water Into Dry Riverbeds-imi regenerative felt-it pillugit eqqarsarnermut. Ataatsimut isigalugu tamanna tikkuarpaa avatangiisinik allanngortitsineq teknikkiinnaanngitsoq imaluunniit isummanik oqallinneruinnaanngitsoq, aammali governance-mut, habitat pillugu ilisimasaqarnermut aammalu najukkami eqqissinermut tunngasoq.
Oqaluttuarisaanermi piffissarpassuaqarpoq suliffeqarfik iluserminik illersuinissaanut pinnani suliaminik pingaarnerpaamik nassaartoqqinnissaanut aggersarneqartarluni.
Danmarkimi folkekirki, allagaq una naapertorlugu, taamatut piffissalimmiippoq.
Folkekirki Danmarkimi suli tunngavigineqarpoq. Illut, ileqqut kiisalu periaatsit kisiisa pinnagit, aammali inuit, sumiiffiit, nunat, siunnersuisut, sulisut, kajumissutsimik sulisut, periutsit aammalu ingerlaavartut ataatsimoortutut atasut. Peqatigisaanillu ersarippoq folkekirki inuit amerlasuut eqqarsaatigalugit mikinerusutut paasineqalersimasoq. Amerlasuunit ullumikkut kuisinnermut, katinnermut, toqusup ilisinneqarneranut, nalliuttorsiornermut aammalu kulturikkut kingornussanut tunngatillugu isigineqarpoq. Tamakku pingaaruteqarput, kisianni ilagiit periarfissaat tamakkerlugit tamanna oqaluttuarinngilaq.
Qilap ataani suna arlaannik ingerlaarpoq. Avatangiisinik allanngortitsineq, ilagiit nunataat, assigiinngisitaarneq, natkirke, pilgrimmi aqqutit, najukkami ataatsimoornerit, ammasut kirkerum-it aammalu suleqatigiinnerup nutaat tamarmik tikkuarpaat allannguutip aallartinnera. Folkekirkens Grønne Omstilling nammineq allappoq ilagiit nunataat pingaarutilittut isigineqartoq, aamma Helsingør Stift avatangiisinik allanngortitsineq najukkamut attuumassutilimmik nutaanik eqqarsarnermik ataqatigiissillugu saqqummiussivoq.
Green paper una tassunga ammasumut allataavoq. Ilagiit avataanit qanoq nassuiassallugit pinnani, apeqqulli ataasiinnaq saqqummiullugu:
Piffissaq inuuffigisarput assigiinngitsorpassuarnik ajornartorsiuteqarfiullunilu allanngorfiusoq ataatsikkut aqqusaagaavoq. Klima, assigiinngisitaarnerup appariartornera, nunap, imiup, inuit nuuttarnerisa, tarnikkut oqimaatsorsiortarnerup, suliffeqarfiit tutsuiginannginnerisa, nerisassat pillugit aaqqissuussinerit, nunarsuarmi politikkikkut eqqissiviilliortarnerit aammalu kulturikkut avissaartuunneq sakkortusiartuinnarput.
Siusinnerusukkut immikkuullarissillugit suliarineqarsinnaasut maanna ataatsimoorlutik kissattorujussuarmik feltimut katersuupput.
Paasissutissiineq amigaataanngilaq. Ilusiliineq amigaataavoq.
Sumiiffiit amigaataapput, inuit imminnut naapissinnaasut, namminneq illersuutissallutik, kinaassusermik takutitsisariaqarnatik imaluunniit oqaluttuarineqartussaq pillugu sorsunnatik. Feltit amigaataapput, tassani nuna, isumassuineq, ingerlaarneq, najuussimaneq aammalu ataatsimoorluni malinnaaneq inissisimaffiusinnaallutik, sioqqullugu inissiffissarsiornermut.
Taamaattumik folkekirki nutaamik pingaaruteqalersinnaavoq. Tamarmik nassuiarnissaannut suliffeqarfiunngilaq, kisianni sumiiffimmut appasissusilimmut, naleqquttumut aammalu najoruminartumut inuit naapeqatigiissinnaanerannut tikeraartarfittut.
Tamanna nalunaarummik, teologiimik imaluunniit liturgiimik itigartitsinerunngilaq. Oqimaaqatigiinnerup allanngorneraavoq. Inuiaqatigiinni inuit sumi tamani nassuiarneqartillugit, misissuiffigineqartillugit, inissinneqartillugit aammalu isumaqatigilersinniarneqartillugit, inissaqalersitsineq, inuunerullu nammineq saqqummernissaanut periarfissiineq annertuumik pisariaqartinneqarpoq.
Inissaqartitsineq passiiviuvoq pineqanngilaq. Tamanna perorsaanermik piumasaqaataavoq.
Tassani ilagiit oqariartuuteqarnerulernatik, kisianni annerusumik qanoq issusiannut tunngatillugu nukittorsinnaapput: tikeraartitsinerullutik, tusarnaarnerullutik, kaajallannerullutik, toqqavissallitut, kiisalu inuit ataatsimoorlutik issiasinnaallutik, ingerlanissaminnik ingerlatsillutik, naatsiillutik, aliasullutik, tusarnaarlutik aammalu misissuisinnaallutik.
Natkirke, pilgrimmiarlutik pisuttarnerit aammalu ammasut kirkerum-it taamatut ingerlaqqiffiusinnaasutut tikkuarput, tassani najuussimaneq, eqqissisimaneq aammalu ammasumik inissinneq rumip nammineq isumaanik tigummisuullutik.
Matumani oqaatsit pingaarutillit ilagaat Moral Biology.
Tassani ideologi nutaaq pineqanngilaq, kisianni paasinninneq ajornanngitsoq: etik isumaannaasanngitsoq, aammali uummassusillit qanoq amerlatigisunik oqimaassuseqarsinnaanersut pillugu.
Inuk ataasiinnaq, klassi, najukkani inuiaqatigiinneq, suliffik imaluunniit suliffeqarfik sivisuumik naleqqussarneqanngitsumik ingerlanneqarpat, oqaloqatigiinneq sakkortunerulertarpoq, eqqarsarneq killilersorneqarnerulertarpoq aammalu attaveqarnerit aseroriartorlutik. Taamaattumik avatangiisinik allanngortitsineq aammalu inuiaqatigiinni eqqissineq pilersinniarlugu sulineq isummat politikkilluunniit pillugit apeqqutinnaanngilaq, aammali periaatsit inuuneqarsinnaasut pillugit apeqqutaavoq.
Tamanna aalajangersimasunut tikkuussivoq:
Matumani aamma timaqarnermut tunngatillugu ilisarititsineq pingaaruteqarpoq. Inuit timikkut malugisinnaasarpaat suna inuunermut iluaqutaasoq, suna iluaqutaanngitsoq. Kamaneq, sakkortuumik tatineqarneq, akerleriinneq ataavartoq aammalu peqquserlunneq isummatut kisiisa inissinngillat, aammali timaqarnikkut artornartutut inissillutik. Felti sakkortunerpaamik ingerlanneqarpat inuit immikkoortiterisinnaassusiat aammalu anersaartarnerat annikillisarneqartarput. Taamaattumik eqqissineq moralsk ideal-iinnanngilaq. Aamma naleqqussarnermut periusaavoq.
Allakkami matumani oqaatsit atorneqartut pingaarutillit ilagaat healthy roots.
Tamanna tikkuussivoq inuit sumiiffimmi angerlarsimaffeqartutut misigissagunik, sakkortunngorlutik, pakatsillutik imaluunniit siumukarsinnaajunnaarlutik inissinneqannginnissaat pillugu. Angerlarsimaffik piginninnermut kisimi tunnganngilaq. Aamma peqataaneq, nunamut attuumassuteqarneq, peqataasinnaaneq, naleqassuseq, ingerlaarneq aammalu tunniussaqarsinnaaneq pillugit tunngaviuvoq.
Healthy roots nostalgiimut tunnganngilaq. Aamma nunagisamut romantiskiusumik eqqarsarnermut tunnganngilaq. Inuuneq sorlaqalersinnaaqqullugu, kisianni pituttorneqarani, pisariaqartinneqartunik pilersitsinermut tunngavoq.
Immaqalu tassaniippoq folkekirkip nutaamik ankerinstitution-itut inissisimanissaanut periarfissaq: qulaani inissisimallutik piumasaqarnatik, kisianni sorlaqarnerup atoqqilersinnissaannut ikiuullutik.
Allakkami matumani aamma nalinginnaanerusumik qaffasinnerusumillu iluseqartoqarpoq, tassanilu pingaaruteqartoq takusariaqarpoq.
Danmarkimi inuit amerlasuut ulluinnarnik nuannarisaqarput. Ulluunerlu ajornannginnerpaasarnera pillugu pinnani, kisianni angerlarsimaffittut immikkut ittumik misigissuseqartitsisarmat: aasaanerani qaamasoq, imaq, naatsiivissaq, kaffi, anorip nipaa, timmissat nipaat, qanittumi ataatsimoorneq, aammalu nipitoorujussuit akornanni unikaallanneq. Danmarkimi pissusissamisoorpoq ulluinnarni qanittuni aammalu eqqissisimasuni inuuneqarnissaq kissaataalluni, inuiaqatigiilli ataatsikkut stress-imik, angusarissaarniarnermik aammalu kissattorujussuarmik ingerlanneqaraluarlutik.
Tamanna pingaaruteqarpoq, avatangiisinik allanngortitsineq amerlanertigut angivallaartunik imaluunniit teknikkikkut oqaatsinik taama annertutigisunik nassuiarneqartarmat, pinngortitamik sernissuinermut kikkut iluaqutaassanersut puigorneqartarluni. Appariartornermut anguniakkat, systemdesign aammalu aqutsinermut atortut pillugit kisimi pineqanngilaq. Aamma apeqqutaatinneqassaaq inuit namminneq inuunerminni anersaarsinnaanersut. Sumiiffiit nassaassaappat, tassani taakku tamarmik gult-iimi imaluunniit aappaluttumiissanngitsut. Ataatsimoorneq habitatitut najugaqarfigiuminartutut misigineqarsinnaava.
Tassani folkekirki aammalu inuit amerlasuut kissaataat imminnut qaninnerusumik naapiffigisinnaavaat. Tamarmik upperisarsiunngimmata pinnani. Kisianni inuit amerlasuut intuitiv-itut nalunngimmassuk inuiaqatigiinni aamma sumiiffiit pisariaqartut, ulluinnarni inuunerup nerukillisarneqarfigisinnaasai aammalu unikaallannissap uteqqissinnaaffii.
Allanngoriartornermi matumani pissutsit pingaarutillit ilaat tassaavoq ilagiit nunataat.
Folkekirki nunaateqaruni, aqutsinermut tunngatillugu isertitaq kisiat pigisaraa pinnani. Aamma ataatsimut nunap tungaanut pisoqarfiusinnaasumik pilersitsisinnaaneq pigaa. Nuna atortutut kisimi pineqanngilaq. Aamma naapiffittut, ilinniarfigisatut, peqqinnarfittut, assigiinngisitaarnerup ineriartortinneqarsinnaaffiatut, nerisassanik misileraanertut, nipaatsumik inissisimasutut, regenerative demonstration-itut aammalu ataatsimoorluni malinnaanertut atorneqarsinnaavoq.
Folkekirkip nammineq saqqummiussaani tikkuarneqarpoq ilagiit nunataat nutarterneqarsinnaasut aammalu avatangiisinik ataatsimoorluni suliaqarnermi peqataasinnaasut, ilanngullugit pinngortitaq, økologi aammalu orpippassualersuineq.
Arealit mikisut aallartinnermut naammapput. Angissusaa pingaarnerunngilaq, kisianni feltip pitsaassusia pingaarnerpaavoq.
Den Nye Fælled matumuuna ateqartinneqarsinnaavoq pilotfeltitut.
Kisianni pilotnamit. Qaaqqusissutitut. Ataatsimut nutaamik aallartiffiusinnaasumik tikkuussisutut.
Fælled Danmarkimi oqaatsi qitiulluinnartoq. Commons-it, ataatsimut nuna, naatitsineq, aqqarneq, akerleriinneq, atuisarneq aammalu ataatsimoorneq pillugit oqaluttuarisaanermik tigumminnippoq. Silaannaaranngilaq. Eqqissinermik aammalu nalorninermik ataatsikkut imaqarsinnaavoq. Taamaammat oqaatsi taanna pitsaasuuvoq. Aalajangersimasumik isumaqatigiissuteqartitsinissaq pinnani, kisianni assigiinngitsumik soqutigisallit isumaqatigiinnginnermi illersorniarlutik eqqarsartariaqanngitsumik naapeqatigiissinnaanissaannik feltimik pilersitsinissaq pineqarpoq.
Den Nye Fælled-imi “nutaaq” isumaqanngilaq pisoqaq tamaat peerneqassasoq. Isumaqarpoq ataatsimut ilusissaq nutaaq pisariaqartoq. Commons nutaaq. Naapiffik nutaaq. Feltip minguitsuunissaanut nutaamik piumasaqaateqarneq.
Klima, qimaasut, nunalerineq, upperisaq aammalu inuiaqatigiinni oqallinneq pillugit feltimi taamaattumi soqqusaatsumik minguitsuunissaq immikkut iluanaarutaanani pisariaqartuuvoq.
Felti minguitsoq isumaqanngilaq isumaqarani qiterpasissuusoq. Isumaqarpoq felti, tassani naalakkersuinermik toqqortamik akulerunneqanngitsoq.
Den Nye Fælled tatiginartunngussappat, felti minguitsoq suliarineqartariaqarpoq. Perfektiunngitsoq, kisianni inuit malugisinnaasaattut naammattumik minguitsoq, taakku arlaannik maskiinamut isersimanngitsutut misigissallutik.
Taamaammat aamma ammasumik aammalu upperisarsiornermik ataasiinnarmik aalajangersimanngitsumik suleqatigiiffeqarnissaq nukiuvoq. Missionip nunaa pinnani, folkekirki ammasumik aammalu ataqqinnittumik naapinneqarsinnaavoq.
Folkekirki ukiuni aggersuni avatangiisinik allanngortitsinermut, uummassusilimmik nunamut aammalu eqqissisimasumik suleqatigiinnermut ersarinnerusumik tigummisuussaguni, tamanna aamma Danmarkip, Kalaallit Nunaata aammalu Færøerit akornanni pissutsinut tunngatillugu paasineqartariaqarpoq.
Kisianni periarfissap nammineq ilagimmagu.
Naalagaaffeqatigiinneq ataatsimoortumik assigiimmik initoqanngilaq. Ataatsimoortumik politikkikkut oqaluttuarisaanikkullu inissaqartitsiffiuvoq, sumiiffiit assigiinngitsut, oqartussaaneq pillugu assigiinngitsutigut misilittakkat, sanngiiffiit assigiinngitsut aammalu namminersorneq, angerlarsimaneq aammalu siunissaq pillugit assigiinngitsumik eqqarsaatsersorfiusut. Tamanna Danmarkimut, Kalaallit Nunaannut aammalu Færøernut atuuppoq, aamma ilagiit aaqqissuussaaneri tamarmik assigiinngikkaluartut.
Tassani Penguin Dashboard pingaarutilittut takussutissiivoq. Report 04 Danmark pillugu pilot-imik “Danmark kisiat” pinnani, kisianni Kalaallit Nunaat aammalu Færøerit ilanngullugit naalagaaffeqatigiinnerup ataatsimoorussamik killiffiatigut paasineqartussatut saqqummiivoq. Kalaallit Nunaat ilanngussatut minnerusutut isigineqassanngilaq, kisianni sumiiffittut tassani makrologisk model-imik piumasaqaatit sakkortunerusut: najugaqarfiit siammasissut, pilersuinerup avataanit attuumassuteqarnera, ineqarneq aammalu infrastrukturikkut sanngiissuseq, issittumi logistikki, aalisarneq, nukissiorneq, aatsitassanik piiaaneq aammalu apeqqut, kikkut naleqartitamik tigusinersut aammalu qanoq annertutigisoq najukkami resiliencemut utertinneqarnersoq avammut aniasoornani. Færøerit aamma naalagaaffeqatigiinnerup immikkut ittumik ilagivaat, tassanilu ilagiit, kulturi aammalu nunap pissusai immikkut eqqarsaatigineqartariaqarput. Færøerit aamma naalagaaffeqatigiinnerup immikkut ittumik ilagivaat, tassanilu ilagiit, kulturi aammalu nunap pissusai immikkut eqqarsaatigineqartariaqarput.
Folkekirkip nammineq kanaliani aamma takuneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaat 2026 aallartinnerani bispemødemi pingaarnerpaatut oqaluuserineqarsimasoq, aammalu Kalaallit Nunaanni, Savalimmiuni Danmarkimilu biskoppit ataatsimoorlutik naalagaaffeqatigiinnerup assigiinngisitaartumik kattuffiata iluani oqaloqatigiinneq eqqissisimasoq pillugu oqarsimasut. Peqatigisaanillu eqqummaariffigineqassaaq Færøerit folkekirkenimut Danmarkimiittumut toqqaannartumik atasutut allanneqassanngimmata, kisianni naalagaaffeqatigiinnerup annertunerusup iluani nammineq ilagiilersugaasutut paasineqartariaqarlutik. Peqatigisaanillu eqqummaariffigineqassaaq Færøerit folkekirkenimut Danmarkimiittumut toqqaannartumik atasutut allanneqassanngimmata, kisianni naalagaaffeqatigiinnerup annertunerusup iluani nammineq ilagiilersugaasutut paasineqartariaqarlutik.
Taamaattumik folkekirkimi avatangiisinik allanngortitsineq Danmarkimi nunaateqarfinni najukkani suliniutinut kisiinnarnut tunngasinnaanngilaq. Aamma attaveqaateqarnerup aammalu oqaluttuarisaanerup killiffianik imaqartariaqarpoq. Ataatsimoortumik inissami assigiinngisitsinerit toqqortanngikkaluarlugit qanoq peqateqarnikkut inissisimanissaq pillugu apeqqut imarisariaqarpaa, aammalu Kalaallit Nunaata Færøerillu immikkut oqaluttuarisaanikkut, geografiskikkut aammalu ilagiilersornikkut atugaat assigiinngitsut ataqqissinnaassallugit.
Den Nye Fælled Danmarkimi oqaatsinut, nunamut aammalu suliffeqarfiit piviusumut attuumassuteqaraluarluni danskit kisimi pigisaattut paasineqassanngilaq.
Planetami ataatsimut killiffimmut najukkami akissutitut paasineqartariaqarpoq.
Kulturit, upperisat, oqaatsit, oqaluttuarisaanermik misilittakkat aammalu politikkikkut aaqqissuussinerit assigiinngikkaluartut, tunngaviatigut ataatsimut pilersinneqarsimavugut: uumassusillitut ataatsimoorluta uumassusilimmi aaqqissuussinermiilaagut.
Tamanna isumaqanngilaq assigiinngissutit peerutissasut. Imaluunniit akerleriissutit pingaaruteqassanngitsut. Oqaluttuarisaanerit, oqartussaaneq aammalu naligiinnginnerit qaatinneqassasut aamma isumaqanngilaq.
Isumaqarpoq assigiinngissutit ataanni tunngavik ataatsimoortoqittoq, isumaqatigiinniutigineqarsinnaanngitsoq: silaannaq, imeq, nuna, inuussutissat, ingerlaarneq, sorlaqarneq, aliasunneq, isumassuineq, killissanik aalajangersaanerit, peqataaneq aammalu sumiiffinnik inuuffigineqarsinnaasunik pisariaqartitsineq.
Taamatut isigalugu Den Nye Fælled Danmarkimi pilot-iinnaanngilaq. Commons-iuvoq najukkamiittoq, kisianni planetami tamarmi maluginiarneqarsinnaasoq.
Den Nye Fælled eqqarsaatitut kusanartutut kisiat inissinneqassanngilaq. Aamma governance-feltitut paasineqartariaqarpoq.
Planetami ataatsimut akisussaaffik pillugu oqalunneq kisimi naammanngilaq. Aamma apeqqutisigineqartariaqarpoq inuit qanoq ilillutik nunamik, habitatimik aammalu imminnut najukkani sivisuumik peqateqarlutik ilinniartarnissaat. Ataatsimut pigisat nammineq ingerlaannaq pilersinneqartanngillat. Periutsit, killiliinerit, ilisimasat, najukkami misilittakkat aammalu malittarisassat ataatsimoorlutik ineriartortinneqartut aqqutigalugit aatsaat attanneqartarput.
Tassani Elinor Ostromip commons pillugit suliaqarnera pingaaruteqarpoq. Misissuinerani erserpoq inuit ataatsimut pigisat pitsaasumik aqussinnaagaat, kisianni aatsaat piumasaqaatit aalajangersimasut naammassineqarpata: imminnut ilisimasaqarneq, feltimik atuarsinnaaneq, malinnaasinnaaneq, najukkami malittarisassanik nalimmassaasinnaaneq aammalu akerleriissutinik piaartumik iluarsisaasinnaaneq.
Tamanna habitat-imut aamma atuuppoq. Inuit sivisuumik nunamik, imermik, uumassusilinnik aammalu sumiiffiup nammineq pissusaanik peqateqaraangata, ilisimasat allat pilersarput. Qulaaniit aqutsinermut ilisimasat kisiisa pinnagit, peqataalluni paasinninneq.
Vincent Ostromip polycentric governance pillugu eqqarsarnera aamma matumani atorneqarsinnaavoq. Tikkuarpaa aaqqissuussinerit tamarmik qitiusumik ataatsimit aqunneqartariaqanngitsut, kisianni assigiinngitsunik najukkani inissisimasunik, nammineersinnaasunik aammalu ataqatigiissinneqarsinnaasunik inissaqartitsisinnaasut. Den Nye Fælled taamaattut ilaanni pisinnaavoq: najukkami action arena, tassani inuit ataatsimoorlutik ilinniarsinnaapput qanoq ilillutik habitatimik peqateqarnissaat.
Paasinninnerup matumani itisilerneqarfii pingaarutillit ilagaat qimaasut aammalu nuunneqarsimasut naapinneri.
Amerlavallaatigut inuuneq ingerlaannartumik aqutsinermut, isumassarsiornermut, nakkutiginninnermut aammalu politikkikkut assersuutinut annikillisarneqartarpoq. Kisianni tunngaviusumik inissisimaneq taanna aamma sorlaqarneq, nervesystem, peqataaneq aammalu naleqassuseq pillugit apeqqutaavoq.
Tassani Den Nye Fælled aammalu ilagiit tikeraartitsinerat allatut periarfissiisinnaapput.
Inuit uumasumik suliaqarnermut ataatsimooraangata — nunamut, naatitsinermut, malinnaanermut, nerisassanut, ingerlaarnermut, ukiup ingerlaneranut — attaveqaqatigiinneq allaanerulersarpoq, aqutsinermut imaluunniit oqallinnermut kisiat tunngasuunani.
Taamatut aamma eqqissinermut suliniutitut paasineqarsinnaavoq.
Matumani assiliaq pitsaaqisoq tassaavoq våbenhus.
Ilagiit ileqqorisaanni våbenhus tassaavoq sumiiffik, tassani siornatigut sakkut ilineqartartut, aatsaat kingorna ilagiinnut isertoqartarluni. Assiliaq taanna ullumikkut aamma atorneqarsinnaavoq.
Danmarkimi inuiaqatigiinni feltit amerlapput inuit symbol-itut sakkulersorlutik imminnut naapittarfiat. Immikkut nunalerineq, pinngortitaq, assigiinngisitaarneq, klima aammalu aqutsineq akornanni tamanna erserpoq. Ataatsimiinnerit sukkasuumik inissiffissarsiornertut pisarput: aappaa imminut illersorluni, aappaa pasilliisarluni, tamarmik piareersarsimagamik.
Kisianni naapinneq fælledimut nutaamut nuunneqaraangat, tikeraartitsineq allaanerusoq aqqutigalugu tigummineqaraangat, arlaannik allanngortoqarsinnaavoq. Kissassuseq apparsinnaavoq. Nuna ataatsimut pingajuattut inissisinnaavoq. Takuneqarsinnaasoq ideologimit siulliulluni. Inuit paasilersinnaavaat nunami ataatsimiillutik.
Takorluukkap matuma toqqammavigisaasa nukittunerpaartaasa ilagaat citizen science pillugu logikip ammasup aammalu ajornanngitsup ineriartortinneqarnera. Suliap siunertaa tamatta immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut immikkut ataasiakkaanik immikkut ilisimasaqartunngortitsineq pinnagu, kisianni amerlanernit atuarneqarsinnaasumik felti pilersillugu.
Inuit ataatsimoorlutik sumiiffik malinnaaffigissagunik — nuna, imeq, naasut ineriartorneri, assigiinngisitaarneq, mikroskopiskimik allannguutit, atugarissaarneq — taava ataatsimut toqqavik pilersarpoq, tamarsuarmik isummamut ataatsimut isumaqatigiissuteqartoqarnissaa sioqqullugu.
Citizen science paasissutissanik katersuineruinnaanngilaq. Aamma demokratiskimik eqqummaarissuseruvoq. Periuseq, tassani inuit assigiinngitsut suliap qanoq ingerlanera pillugu ataatsimoorlutik malinnaasinnaallutik, imminnut pillugu eqqarsaatiminnik kisiat pinnagit.
Aallartiffissatut pitsaasuuvoq, tassami atorneqarsinnaasoq, aalajangiiffigineqarsinnaasoq aammalu ataqqinartumik aaqqissuussaasoq.
Felti taamatut ittoq minguitsuullunilu attanneqarsinnaassappat, aningaasaqarneq aamma minguitsuussusilimmik eqqarsaatigineqartariaqarpoq.
Tassani Penguin Economics-ip logikia pingaaruteqarpoq: katersineq pinnagu kaaviaartitsineq, nungusarneq pinnagu nutarterineq, toqqortumik artukkiineq pinnagu nammaqatigiinneq.
Taamaattumik Den Nye Fælled-imi aningaasaqarneq inuunermik illersuinertut eqqarsaatigineqartariaqarpoq. Amigartooruteqanngitsumik annertusititsineq pinnagu, kisianni inuuffigineqarsinnaanermut tunngasutut.
Folkekirki ullumikkut immikkut ittumik pisinnaasaqarsinnaavoq.
Suliffeqarfiit ikittuinnaat ilagaat, suli najukkani inissisimasoq, ritualeqartoq, oqaluttuarisaanermik tigumminnittuusoq, ammasoq aammalu tikeraartitsisinnaasoq ataatsikkut. Folkekirkip nammineq paasissutissiissutigaa sulisut 12.000-init amerlanerusut aammalu kajumissutsimik sulisartut amerlasuut peqatigalugit sulisoqarluni.
Folkekirki tikeraartitsinermut pisinnaasaminut itinerusumik appakaappat, nutaamik ankerinstitution-itut inissisimasinnaavoq: qulaani inissisimaffimmik takujuminaappallaarluni pinnani, kisianni najuunnermik tatiginartumillu. Oqaatsinik amerlanerusunik saqqummiinermit annikinnerusumik pituttorsimalluni, nipaatsumikinnermut, kaajallannerup ilusianut, nunamut aammalu ataatsimoorlutik suliaqarnernut ammanerulluni.
Konfirmandit oqaluffimmi unnuillutik, tassani inimi ro, toqqissisimaneq aammalu tatiginninneq misigisinnaagaangamik, tamanna tikkuussivoq oqaluffik suli qanoq inissisimasinnaanersoq. Oqaatsinut aammalu ritualinut sumiiffiinnaanngilaq, aammali sumiiffik tigumminnittuusoq. Taamatut inissaqartitsineq symbol-iinnaanngilaq. Aamma inuttut aammalu naleqqussarnermut tunngatillugu piviusumik atuuttuuvoq. Piffissami kissattorujussuarmi, eqqissiviilliortumi aammalu kamassimaarnermik imalimmi tamanna inuiaqatigiinnut immikkut pingaaruteqartumik pisinnaasaqarfiuvoq.
Suliniutit amerlasuut avatangiisinut, inuiaqatigiinnut aammalu suliffeqarfinnut tunngasut aliasunnerup inissaqartinneqannginneranik ajornartorsiuteqarput.
Inuit, najukkani inuiaqatigiinneq aammalu suliffeqarfiit sivisuumik artorsarneqaraangata, akerleriissutit kisimik pilersinneqanngillat. Aamma katersuuttumik aliasunneq pilersarpoq.
Report 02 — The Correction Loop: AI Governance as Living Practice tikkuarpaa “lament as infrastructure” ingerlatsinermi nammineq pingaaruteqartoq. Iluarsiissutit ingerlaqqinneqanngippata, kingorna ajoqusiinerit, tatiginninnerup nungujartornera aammalu inuttut artukkiineq annertusiartortarput.
Folkekirki avatangiisinik allanngortitsinermi, uumassusilimmik nunami aammalu eqqissisimasumik suleqatigiinnermi tigummisuussaguni, aamma aliasunnermut inissaqartitsisinnaasariaqarpoq. Oqalugiarneq pillugu pinnani, kisianni inuit anersaarsinnaallutik, qiasinnaallutik, nipaatsumikissinnaallutik aammalu ataatsimoorlutik annaasaqarnermik nalaataqarnermikittumillu najuussinnaaffiattut.
Allakkami matumani pingaaruteqartoq tassaavoq Den Nye Fælled upperisarsiornermik ataasiinnarmik piginnittuunertut eqqarsaatigineqanngimmat.
Tamanna isumaqanngilaq felti anersaaqarnermik, itinerusumik imaluunniit illernartumik imaqanngitsoq. Aamma isumaqanngilaq upperisaq peerneqassasoq. Isumaqarpoq felti ataasiinnarmik qanoq paasineqarnissaanut matuneqassanngitsoq.
Inuiaqatigiinni sumiiffiit pisariaqarput, tassani upperisarsiortut upperisarsiunngitsullu ataatsimut nunami naapissinnaallutik, ataaseq allarpassuarnik nungutitsinngikkaluarluni.
The sacred matumuuna dogmimut kisimi tunnganngilaq. Tikkuussivoq suna sernissorneqassanersoq, tassami inuunermik tigummisuummat. Tamanna nunaasinnaavoq. Inuit killissaat pisinnaavoq. Aliasunneqarsinnaavoq. Nipaatsumikinneqarsinnaavoq. Ataatsimut inissaq, tassani ataqqinninneq, ingerlaarneq aammalu najuussimaneq innarlerneqanngitsumik inissinneqarsinnaallutik.
Illernartoq taamaattumik ataasiinnarmik pigineqarsinnaanngilaq. Naapinneqarsinnaavoq, avitseqatigiissutigineqarsinnaavoq aammalu assigiinngitsunik periaaseqarluni atorneqarsinnaavoq, taamaaliornikkullu felti imaaruteqarani ingerlaqqissinnaalluni.
Hold space aamma tikkuussivoq tikeraartitsinermut immikkut pisinnaasamut: ataatsimiititsinerinnaq pinnani, kisianni inuit najuunnissaannut piumasaqaataasut illersorlugit — ingerlaannaq nassuiarneqannginnissaannut, eqqartuunneqannginnissaannut, imaluunniit pinngitsaaliinikkut aallartinneqannginnissaannut.
Assistens Kirkegård-imi Dan Turèll-ip qabriaanut kuglepen-it ikkunneqartarput. Tamanna qinnutigineqanngilaq. Tamanna aqunneqanngilaq. Kisianni asanninneq ilaanni taamatut ilusilersortarpoq: qanittumik, nipaatsumik aammalu ulluinnarni poesiartut.
Immaqa tassaniippoq sanctuary qanoq isumaqarnersoq pillugu assiliaq qaninnerpaaq: sumiiffik, tassani pinngortitaq, kulturi aammalu inuunerup nammineq piviusua ataatsikkut inissinneqarsinnaallutik — ataasiakkaanut, kisianni aamma ataatsimut feltimut.
Den Nye Fælled tassannga aallartissinnaavoq.
Allagaq una aalajangersimasunik siullerpaamik alloriarfissanik tikkuussissappat, uku eqqarsaatigineqarsinnaapput:
Helsingør-imi oqaloqatigiinneq. Helsingør aallartiffissatut naleqquppoq, tassami avatangiisinik allanngortitsineq tassani suli ersarilluinnarmat, aammalu stift-imi aqutsisut ilagiit akisussaaffiata aammalu avatangiisit pillugit suliaqarnerup akornanni inissisimammata.
Sognenut qanittumik misileraaneq. Ilagiit nunaataannik mikisumik ingerlatsiffik siulleq atorneqarsinnaavoq: sumiiffik mikisoq, tassani nuna, assigiinngisitaarneq, naapinneq, nipaatsumikinneq aammalu ataatsimoorluni malinnaaneq iluseqalersinnaallutik.
Kaajallannerit aammalu feltholdelse. Pinngortitami naapeqatigiinnerit kisiisa pinnagit, kisianni aamma kaajallattumik inissaqartitsineq, tassani palasit, innuttaasut, inuusuttut, nunalerisut, ilinniartitsisut, qimaasut imaluunniit allat ataatsimiillutik ingerlaannaq aaqqiissutissanik tunniussinissaq piumasaqaatigalugu pinnagit.
Citizen science aammalu ataatsimoorluni dokumentation. Malinnaanermut periaaseq ajornanngitsoq felti ersarissumik aammalu ilinniarfiusumik ineriartortissinnaavaa, oqimaappallaanngitsumik.
Regenerativ fredspraksis. Food forest-it assingusut, assigiinngisitaarfiit, ataatsimoorluni naatitsineq aammalu paarineqarsinnaaneq eqqissinermut konkret arkitekturitut atorneqarsinnaapput.
Allagaq una aarlerinartorsiutinut matoqqanngilaq.
Taamaattumik tamarmi mikisumik, eqqissisimasumik aammalu oqaluttuarisinnaasamik aallartinneqartariaqarpoq. Kinaluunniit sukkasuumik isumaqatigilerneqarnissaa piumasaqaataassanngilaq. Arlaannaalluunniit nammassinnaasaminik qaangerlugu ineriartortinneqassanngilaq.
Allagaq una teologiimik allanngortitsinissamik piumasaqaataanngilaq. Partipolitikkikkut program-iunngilaq. Suliniutip naammassillugu pilersaarusiorneqarsimasup akissutissartallit saqqummiunneqarnerannik imaqanngilaq.
Qaaqqusissutaavoq.
Allagaq una folkekirkip maannakkut ammasuuneranut ilumoortumik oqaaseqarpat, alloriarneq tulleq angisuumik programmiliinissaq pinnani tassaavoq oqaloqatigiinneq. Tusarnaarneq. Misileraaneq. Fælled siulleq.
Allagaq una folkekirkimut qanoq issanersoq pillugu peqqussutitut allataanngilaq.
Ammasoqarnerali pioreersoq tikkuarlugu allataavoq.
Danmarkimi folkekirki tamarmik aaqqiissinnaanngilaq. Kisianni immaqa sumiiffimmik tigummisuuvoq, tassani annertunerusumik aallartittoqarsinnaalluni.
Sumiiffik taanna Den Nye Fælled-iusinnaavoq.
Felti, tassani nuna, rituali, inoqatiminik asanninneq, citizen science, assigiinngisitaarneq, eqqissinermut sulineq, commons, aliasunneq, the sacred aammalu inuttut naleqassuseq sanileriissillugit inissinneqarsinnaallutik, ideologi ataatsimut akuleruteqqanagit.
Folkekirki taamaattumik feltimik tigummisussanngorpat, tamanna avatangiisinut tunngasunik iliuuserinnaassanngilaq. Aamma inuiaqatigiinnut itinerusumik iliuuseqarnerussaaq: eqqissisimasumik, nunamut attuumassutilimmik aammalu piffissamut nammineq allatut akissuteqartumik.